Rakennusalan työvoimapulaa on jo vuosia, oikeastaan vuosikymmeniä paikattu ulkomaalaisella työvoimalla, joten aika monella työmaalla puhutaan muutakin kuin suomea. Rakennusteollisuuden tilastojen mukaan Uudellamaalla jopa kolmasosa työvoimasta ei puhu suomea äidinkielenään. Koko maassa luku lienee hieman alhaisempi, noin 20% kieppeillä. On myös huomattava, että nykyään myös työnjohdossa työskentelee henkilöitä, joille suomi ei ole se ensimmäinen kieli.
Kielimuuri voi aiheuttaa kuitenkin monenlaisia ongelmia. Asiaa on selvitetty mm opinnäytetyössä , jossa kieliongelmat todettiin suuriksi erityisesti perehdytyksessä. Työntekijöiden oma-aloitteisuutta korostetaan myös usein, mutta yhteisen kielen puuttuminen estää työntekijöitä ottamasta asioita esille. Ongelma korostuu digitaalisten työkalujen käytössä, kun osa toiminnoista jää suoraa työntekijän vastuulle. Jos ei ymmärrä mitä ruudulla lukee, miten voisi ohjelmaa käyttää oikein?
Yksi ProApp:in ratkaisun kehittämisen periaatteista oli antaa jokaiselle työntekijälle mahdollisuus työskennellä omalla kielellään. Ulkomaalaista työvoimaa tulee jatkossa olemaan eikä sen määrä näytä ainakaan vähentyvän maailman myllerrysten keskellä. Meillä on nyt viisi kieltä edustettuna käyttöliittymässä (suomi, englanti, viro, venäjä ja ukraina) ja lisäämme tarpeen mukaan uusia kieliä. Jokainen työntekijä voi käyttää ohjelmistoa omalla kielellään. Tunnit tulevat kirjattua tarkasti ja kynnys raportoida esimerkiksi poikkeamista madaltuu.
